sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Merry x-mas




Hyvää joulua osastolta. Taas kerran oon rappeuttanut itseni totaaliseen ääripisteeseen. En tykkää tunteilla pitkästelevästä emo paskasta joten menen suoraan asiaan. 

           ''sulla on ny b1 lähete tänne näi, se tarkottaa sitä et sut ollaa tuotu vastentahtoisesti hoitoon. eli mielisairaalaan..''


Siinä kaikki mitä muistan toissapäivästä. Olin taas kerran mennyt kännipäissäni faijan luo. Faija oli tullut hakemaan minut malmilta perjantaina. Olin aivan fucked up sekasin. Olin pitänyt kahden päivän ryyppyputken viinalla, viinillä, bissellä ja jopa alennuin siideriin, onneksi olin osannut pitää käteni irti ekstaasista. Faijalle oltiin kerrottu Turvatalolta että olin edeltävänä päivänä kännipäissäni avautunut kertomaan että käytän huumeita, ja että olen ajatellut massamurhaa. Faija haisti että haisen viinalle. Väitin kivenkovaan vastaan. Hän ei silti uskonut. Kävimme kotona hakemassa tavaroita koska minun piti mennä faijalle jouluksi, mutta siinähän se joulu menikin. Sitten faija soitti turvatalolle ja sieltä käskivät viedä minut sinne. Kun minut vietiin sinne, olin saanut totaalisen hermoromahduksen. Olin pilannut ainoan kaverini elämän. Olin ahne paska kun pyysin häneltä aina lainaan rahaa. Itkin turvatalolla silmät päästä ja sanoin että tapan itteni sinne. Sieltä sanottiin että he eivät voineet pitää minua siellä koska he tarvitsevat sen tiedon että pysyn hengissä. Sieltä minut oltiin viety lasten klinikalle psykiatrille. Hän oli taas sitten todennut etten ole mieleltäni terve. Sain B1 lähetteen Auroraan. Vietin siellä sitten seuraavan yön. 


Seuraavana aamuna minut tuotiin tänne missä nyt olen. Töölön suljetulla osastolla. Olen täällä olon aikana saanut yhden ystävän. Toivon että kaverisuhteemme eheytyy ja olisimme hyviäkin ystäviä... sellaista tosiaan tarvitsisin.


Vietin siis joulun suljetulla osastolla. Tänään sunnuntaina vanhempani kävivät moikkaamassa minua.


Minulta on mennyt ajantaju kokonaan. En luota omaan muistiini siitä, mikä päivä on. Ja unohdan jatkuvasti paljon kello on. Minua ei kuulemma saa päästää ulos täältä. Koska olen tiistaihin asti tarkkailussa. Toivottakaa onnea että selviydyn täältä selväpäisenä ennenkuin tapan koko henkilökunnan...

4 kommenttia: