Jäljet lumeen jättää siiven linnuin

Fiilistelyä Post- rockista, mökkeilyä, mielen hallintaa, luottamusta ja rakastamista.

                   Tässä ehkä suurimmat aiheet viime ajoilta. En oo kirjoittanu helvatan pitkään aikaan joten on puuduttavaa ajatella että pitäisi kaikesta kirjoittaa.




                  Pari viikkoa taakseppäin torstaina oli lähtö fiilis. Sotkuma kutsui, ehkä ekaa kertaa odotin sinne menoa koska Peppi tuli mukaan. Ajomatka kesti aivan helvetin kauan koska äite sai kuningas idean ajaa kahdeksan tunnin ''maisema reittiä'' savonlinnan kautta. Hyi helvetti söin savonlinnassa ehkä paskimman pitsan ikinä. Vitun pepen spesiaalit.
                  Heinävedeltä Peppi tuli kyytiin ja yhtäkkiä aika menikin nopeasti ja oltiinkin jo sotkumassa.

Järkyttävä kuva mutta parempiakaan ei ole. Kuvailua piti harrastaa mutta se jäi parempien tekemisten alle eikä sotkumasta olekkaan kuin muutava kuvaa.

            

                    Pari päivää epämääräistä lagausta ja yhtäkkiä Peppi onkin poissa. Sunnuntaina oli haikeet meiningit kun piti Peppi viiä joensuuhun juna assalle. Aluksi ikävä ei tuntunut oikeen miltään kun piti keskittyä kaikkeen muuhun. Iltaa kohden ikävä hiipi hiljaa korvaan ja kuiskasi etten näkisi häntä melkein viikkoon ja seuraava yö tuntui tosi tyhjältä, ei sun kannata, ei kai kannata, mennä yksin nukkumaan, koska yksin tarviit pakkasella monta peittoa.

                     Seuraavana päivänä mentiinkin jo outokumpuun serkkujen luo, siitä ei oikein ole mitään kirjotettavaa. Harri ja Kalle liittyi seuraan parin päivän jälkeen ja me mentiin niiden kanssa Hannun ja Tuulan mökille jossa opettelin sitten Harrin opastuksella ajamaan autoa, hyvinhän se ekaksi kerraksi meni.

                   Viime viikon tiistaina tultiinkin jo takaisin helsinkiin ja ikävä hellitti kun keskiviikkona peppi tuli pariksi yöksi meille. 

Kokeiltiin miun vanhoja takkeja ja oltiin sulosia.

                   Kaljendaalia ja Family Guyta. Siinähän sekin päivä ja yö menikin. Ainiin joo ja Peppi teki meille Corpse Paintit ja mentiin ulos pelottelemaan känniläisiä

                   Aamulla Pepin olisi pitänyt lähteä takaisin forssaan mutta sain mielen muuttumaan ja toinen yö oli melkein yhtä eeppinen. Stadista napattiin Tommi ja Venla messiin ja ilta jatkui mukavasti meillä

Älkää ihmiset vihatko

                 Perjantaina Peppi jatkoi matkaansa takaisin Forssaan ja minä lähdin mökille.

Ugh, Heinin faijan muistokonsertti oli lauantaina enäjärvellä. Halveksuvia katseita ja porvareita. Vihaan Heinin sukua. Onneksi pääsin pakoilemaan niitä omaan mökkiin ja sain rauhaa keskittyä itseeni.

                 Eilen sunnuntaina tulin kotiin ja käytiin Äitin ja Harrin kanssa veneilemässä, se oli hyvää mielen puhdistusta ja pääsin hetkeksi stressistä. 

                 Ilta meni miten meni eikä sille voi oikeen mitään, vieläkin vähän ahdistaa että kävi niinkuin kävi mutta kaikki on nyt kuitenkin hyvin eikä siitä tarvitse stressata. On ihanaa huomata miten paljon oikeasti Peppi välittää ja ymmärtää. Kiitos Peppi.

Lätkäsen tähän vielä yhden pari kuvaa ja lopetan tekstin. Kiitos lukemisesta ja seuraavaan kertaan!

Ameeba.